Astma
Astmaa sairastaa noin 6 % suomalaisista ja astman kaltaisia oireita on noin 5 %:lla. Astma jaetaan allergiseen ja ei-allergiseen astmaan. Lasten astmasta noin 80 % ja aikuisten astmasta noin 50 % on allergista. Merkittävä osa astmasta on lievää ja osalla potilaista oireita voidaan hoitaa kausiluontoisella lääkityksellä. Astmataipumus on elinikäinen, mutta sairauden kulku on vaihtelevaa. Astman taustalla on monia perinnöllisiä tekijöitä.
Mikä on astma?
Astma on keuhkoputkien tulehduksellinen tila. Astman diagnosointi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta tulehdustila saadaan hoidettu oikealla lääkityksellä.
Astman oireet
Oireet alkavat usein hengitystieninfektion yhteydessä tai allergeenille altistumisen myötä, mutta myös rasituksen yhteydessä. Tyypillisiä astmaoireita ovat yskä etenkin öisin, limaneritys, hengenahdistus tai hengityksen vinkuminen rasituksen yhteydessä ja toistuvat keuhkoputkitulehdukset. Tulehtunut keuhkoputkien limakalvo on herkkä monille ärsykkeille, kuten pölylle, savulle, pakkaselle tai ruumiilliselle rasitukselle.
Hoito
Ensisijaisena lääkkeenä astman hoidossa on kortisonipohjainen inhaloitava lääke. Hoitoa täydennetään keuhkoputkia avaavalla lääkkeellä, jota käytetään tarvittaessa oireiden pahentuessa sekä ennaltaehkäisevästi ennen allergeenialtistusta. Lääkehoidon tavoitteena on oireettomuus. Onnistuneen hoidon myötä astmaa sairastava pystyy elämään normaalia elämää.
Astman hoitotasapainoa seurataan PEF (Peak Expiratory Flow) – mittarilla ja astmaa sairastavalla olisikin hyvä olla oma puhallusmittari. Lääkäri antaa potilaalle omahoito-ohjeet, joiden mukaan astmalääkeannostelua nostetaan tarpeen mukaan pahenemisvaiheessa. Pahenemisvaiheen aiheuttaa mm. flunssa tai allergeenialtistuma esimerkiksi siitepölykaudella.
