Flunssaa vai allergiaa?
Allergia aiheutuu elimistön reaktiosta ympäristössä esiintyviin ärsykkeisiin. Allergisessa nuhassa nenän limakalvot reagoivat esimerkiksi siite- ja eläinpölyyn. Oireina ovat nenän tukkoisuus, nenän vuotaminen, kutina ja lisääntynyt limaneritys sekä aivastelu. Silmäoireet ovat myös yleisiä.
Henkilö voi kärsiä allergisesta nuhasta joko kausiluonteisesti tai ympäri vuoden. Kausiluonteisen allergisen nuhan toteaminen on yleensä helppoa: oireet ilmenevät, kun altistus alkaa ja poistuvat pian altistuksen loputtua. Tyypillisimpiä aiheuttajia kausiluonteiselle allergiselle nuhalle ovat koivun ja lepän siitepölyt, joille allergisia on noin 15 % väestöstä. Myös eläinallergiat ovat yleisiä: noin 5 %:lla ihmisistä on allergisia kissalle, koiralle tai muulle eläinpölylle.
Allerginen nuha voi olla kiusallinen vaiva
Kausiluonteinen allerginen nuha on useimmiten hyvänlaatuinen sairaus, mutta monille kiusallinen. Pahimmillaan se voi heikentää sosiaalista elämää ja lasten koulumenestystä. Oireet alkavat yleisimmin nuoruudessa ja helpottuvat ajan myötä. Koska oireista kärsivät ovat useimmiten nuoria, on tärkeää löytää potilaille mahdollisimman hyvin siedetty lääkitys.
Nykytietämyksen mukaan allergisella nuhalla ja astmalla on yhteys. Noin 60 – 80 %:lla astmaa sairastavista, esiintyy myös allergista nuhaa. Siksi on tärkeää, että allergista nuhaa hoidetaan tehokkaasti.
TIETOA ANAFYLAKSIASTA
Anafylaksia (tunnetaan myös anafylaktisena sokkina) on voimakas allerginen reaktio, joka voi olla hengenvaarallinen. Anafylaksia on elimistön immuunijärjestelmän negatiivinen reaktio johonkin aineeseen (allergeeniin). Yleisimmin reaktioita aiheuttavat erilaiset ruoka-aineet tai hyönteisten pistot. Yleensä anafylaksia alkaa muutaman minuutin kuluessa kontaktista kyseiseen aineeseen, mutta myös viivästynyt, tuntien kuluttua ilmenevä reaktio voi olla joillakin henkilöillä mahdollinen. Mitä nopeammin anafylaksian oireet kehittyvät, sitä vakavampi ja henkeä uhkaavampi reaktio on.
Anafylaksian oireet voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia
• Iho: Kutina, punoitus, nokkosihottuma (urtikaria), ihottuma tai turvotus (angioedeema)
• Silmät: Kutina, kyynelehtiminen, punoitus tai turvotus silmien ympärillä
• Nenä ja suu: Aivastelu, vuotava nenä, nenän tukkoisuus, kielen turpoaminen tai metallinen maku suussa
• Keuhkot ja kurkku: Hengitysvaikeudet, yskiminen, painontunne rintakehässä, hengityksen vinkuminen, lisääntynyt liman eritys, kurkun turpoaminen tai kutina, äänen käheys tai tukehtumisen tunne
• Sydän ja verenkierto: Huimaus, heikotus, pyörtyminen, nopea, hidas tai epäsäännöllinen pulssi tai alhainen verenpaine
• Ruoansulatusjärjestelmä: Pahoinvointi, oksentaminen, vatsakrampit tai ripuli
• Hermojärjestelmä: Ahdistuneisuus, sekavuus
• Paniikin tunne tai paniikkikohtaus
Vakavin anafylaksian muoto voi aiheuttaa äkillisen pyörtymisen ilman muita varoittavia oireita. Tämäntyyppinen anafylaksia aiheutuu yleisemmin, jos henkilölle annetaan suonensisäistä lääkitystä tai hän saa hyönteisen piston (ampiainen, mehiläinen). Anafylaksia on yhdistelmä edellä mainittuja oireita eikä yhden yksittäisen oireen esiintyminen johda anafylaksiaan.
Mikä aiheuttaa anafylaksian?
Yleisimpiä anafylaksian aiheuttajia ovat:
• Ruoka: lapsilla kananmunat, lehmän maito, maapähkinät, puupähkinät (mm. hassel- ja saksanpähkinä), kala, vehnä ja soija ovat kaikkein yleisimpiä ruokaan liittyviä allergeeneja. Teini-ikäisillä ja aikuisilla kaikkein yleisimpiä aiheuttajia ovat maapähkinät, puupähkinät, kala ja äyriäiset. Kaikki ruoka, mukaan lukien hedelmät ja vihannekset sekä jotkut mausteet ja ravintolisäaineet, voivat aiheuttaa anafylaksian.
• Lääkeaineet: varsinkin tietyt antibiootit (kuten penisilliini tai amoksilliini), kipu- ja kuumelääkkeet (kuten aspiriini tai ibuprofeiini) ja tietyt röntgenkuvauksessa käytetyt varjoaineet
• Hyönteisten pistot: erityisesti mehiläiset, herhiläiset ja ampiaiset
• Luonnonkumi eli lateksi: käytetään hyvin yleisesti käsineissä, ilmapalloissa, kondomeissa, urheiluvälineissä ja lääkinnällisissä tuotteissa
• Siedätyshoito: käytetään esimerkiksi siitepöly- tai ampiaisallergioiden hoidossa
• Liikunta joko sellaisenaan tai tiettyjen ruokien nauttimisen jälkeen (esim. vehnä, selleri, kala- ja äyriäisruoat). Myös tietyt lääkeaineet (esim. aspiriini) tai altistus kylmälle ilmalle/vedelle yhdessä liikunnan kanssa saattavat harvoissa tapauksissa aiheuttaa anafylaktisen reaktion.
Vähemmän yleisiä aiheuttajia ovat mm. altistus ilmassa liikkuville allergeeneille (esim. eläinpöly). Joskus ei ole mahdollista tunnistaa erityistä syytä ja tällaista tilaa kutsutaan idiopaattiseksi anafylaksiaksi.
Anafylaksian hoito
Adrenaliini on ensisijainen hoito anafylaksiaan ja se toimii parhaiten muutaman minuutin kuluessa annettuna reaktion alkamisesta. Adrenaliini vaikuttaa nopeasti kaikkein vaarallisimpiin anafylaksian oireisiin, kuten kurkun turvotukseen, hengitysvaikeuteen ja verenpaineen laskuun. Potilaan on aina syytä pitää lääkkeensä mukana, niin adrenaliinin annosteluun tarkoitettu injektiokynä kuin muutkin mahdollisesti hänelle määrätyt lääkkeet (astmalääkkeet, kortisoni tai antihistamiini). Adrenaliini annostellaan automaattisella injektiokynällä reisilihakseen, tarvittaessa vaatteiden läpi. Tämän jälkeen kutsutaan ambulanssi ja annostellaan muut mahdolliset lääkkeet. Niiden vaikutus alkaa hitaammin kuin adrenaliinin. Joskus anafylaktisen reaktion oireet palaavat noin 5 – 15 minuutin kuluessa ja saattaa olla tarpeen annostella toinen annos adrenaliinia. Tästä syystä olisikin järkevää pitää mukanaan kahta adrenaliinikynää ja varmistua, että läheiset ja työtoverit osaavat tunnistaa anafylaksian oireet sekä antaa asianmukaista hoitoa.
Ulkomaille matkustettaessa voi olla tarpeen tulostaa yleisimmät allergiaa ja anafylaksiaa koskevat asiat mahdollista hätätilannetta varten. Oheisista linkeistä voi tulostaa ne englanniksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi sekä italiaksi
