Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotaudissa ovat sydänlihaksen omat verisuonet, sepelvaltimot, ahtautuneet ja sydän ei saa tarpeeksi hapekasta verta tehokkaaseen pumpputoimintaan. Puhutaan iskeemisestä sydänsairaudesta, jossa sydänlihaskudoksen pitkäaikainen hapenpuute ilmenee rintakipuna (angina pectoris) tai jopa sydäninfarktina, jolloin verisuoni on tukkeutunut kokonaan.
Angina pectoriksen hoidossa käytetyt nitraattivalmisteet laajentavat verisuonia, jolloin sydämen työ kevenee ja hapen tarve vähenee. Tämän seurauksena ahtautuneidenkin sepelsuonien verenvirtaus riittää ylläpitämään riittävää hapetusta sydänlihaksessa ja iskemiaa ei tule niin helposti.
Eteisvärinä
Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Sitä esiintyy 0.5-4 %:lla työikäisistä aikuisista. Ikääntymisen myötä eteisvärinän riski lisääntyy, ja yli 65-vuotiaista lähes 10 %:lla on tämä häiriö.
Eteisvärinä eli ”flimmeri” on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten lihassäikeet supistelevat epätahdissa jopa 600 kertaa minuutissa värinäaaltojen virtaillessa kaoottisesti eteiskudoksessa. Eteisvärinän aikana sähköimpulssit kulkeutuvat kammioihin vain satunnaisesti, minkä vuoksi syketaajuus saattaa vaihdella huomattavasti hetkestä toiseen. Äkillisen eteisvärinäkohtauksen aikana kammiosupistukset seuraavat toisiaan epäsäännöllisesti yleensä noin 140-180 kertaa minuutissa. Eteisvärinän pitkittyessä syketaajuus yleensä hidastuu jonkin verran.
Medan valikoimista löytyy lääkkeitä sekä sepelvaltimotaudin että eteisvärinän hoitoon.
Lue lisää eteisvärinästä.
