Päähän koskee - mikä auttaa?
Migreeni on kohtauksellista päänsärkyä aiheuttava sairaus. Sen syntymekanismia ei toistaiseksi täysin tunneta, mutta perinnöllisyydellä on osuutta sairauden ilmaantumiseen. Migreeniä esiintyy 10 %:lla aikuisväestöstä, naisilla useammin kuin miehillä.
Migreeni on yksi yleisimmistä neurologisista sairauksista, jonka vuoksi hakeudutaan lääkärin vastaanotolle. Migreenin arvioidaan myös olevan vuositasolla eniten kustannuksia aiheuttava yksittäinen neurologinen sairaus. Tämä johtuu migreenin yleisyyden lisäksi siitä, että se on usein työikäisten sairaus.
Mitä migreeni on?
Migreenin syntymekanismia ei täysin vielä tunneta, mutta tiedetään, että päänalueen verisuonissa esiintyy runsaasti kipuhermoja. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä nämä verisuonet laajentuvat ja aiheuttavat migreenikohtaukselle tyypillisen sykkivän kohtalaisen tai voimakkaan päänsäryn sekä muita neurologisia oireita. Migreenikohtauksen ilmaantumiseen vaikuttavat monet eri keskushermoston välittäjäaineet ja toimintamekanismit. Onkin saatu selville, ettei migreeni ole jonkin tietyn välittäjäaineen tai järjestelmän häiriö, vaan joukko toisiaan seuraavia tapahtumia.
Migreenikohtauksen eri vaiheet
Migreenikohtaus voi antaa tulostaan ennakko-oireita. Näitä ovat esimerkiksi noin vuorokautta aiemmin ilmaantuva väsymys, haukottelu tai makean himo. Migreenikohtaus alkaa useimmilla suoraan päänsäryllä, mutta noin 15 % migreenistä kärsivistä saa ennen päänsäryn alkamista aura- eli esioireita. Esioireet voivat olla erilaisia näköhäiriöitä, kuten sahalaitaisia, väriseviä tai laajenevia alueita tai näkökenttäpuutoksia. Myös muunlaisia hermoston oireita voi esiintyä. Esioireet menevät ohi viimeistään tunnissa, jonka jälkeen alkaa päänsärkyvaihe. Migreenipäänsärky on voimakasta, usein toispuolista tai sykkivää ja siihen liittyy pahoinvointia sekä oksentelua. Monilla migreenikohtaukseen liittyy myös valonarkuutta tai epätavallisen voimakasta herkistymistä hajuille tai äänille.
Migreenikohtauksen hoito
Osalle migreenistä kärsiviä kohtauksen saattaa aiheuttaa valvominen, stressi tai sen laukeaminen, epäsäännöllinen ateriarytmi tai alkoholi. Välttämällä mahdollisuuksien mukaan tiedossa olevia altistustekijöitä voi ennaltaehkäistä ainakin osan kohtauksista. Mikäli migreeni kuitenkin yllättää, on parasta hakeutua lepoon rauhalliseen ja pimeään paikkaan. Lievän migreenikohtauksen hoitoon soveltuvat apteekista reseptittä saatavat tulehduskipulääkkeet tai parasetamoli joko yksin tai yhdistettynä pahoinvointilääkkeeseen. Voimakkaampaan migreeniin suositellaan täsmälääkitystä eli triptaaneja. Lääkityksen paras teho saavutetaan, kun lääkkeet otetaan ajoissa eli viimeistään tunnin kuluessa päänsäryn alkamisesta, mutta mielellään jo aiemmin. Triptaanit vaikuttavat suoraan päänalueen verisuonten laajenemiseen ja pysäyttävät näin tehokkaasti kohtauksen etenemisen.
Tulosta itsellesi migreenipäiväkirja.
